Yhteisrakentaminen ei ole Suomessa vielä kovinkaan yleistä, mutta esimerkiksi Etelä-Suomeen rakentuvilla uusilla asuinalueilla siihen on tarjolla hyviä mahdollisuuksia. Jos kemiat kohtaavat naapuritontille kotia rakennuttavan henkilön kanssa, yhteistyötä kannattaa tehdä niin hankintojen kuin tietotaidon ja kokemusten vaihtamisen suhteen.
Jos tontit ovat ahtaat ia tulevat kodit sijaitsevat aivan kylkikyljessä, voi yhteisen tekemisen aloittaa jo rakennusten sijoittelun ja suunnittelun kohdalta. Tällöin naapurin ja hänen suunnittelijansa kanssa haetaan ratkaisuja, joiden avulla uusista kodeista tulee toimiva kokonaisuus. Näin voidaan esimerkiksi suunnitella omaa rauhaa tarjoavia piha-alueita ja mahdollisimman hyviä ikkunanäkymiä.
Toinen merkittävä yhteistyönhetki on käsillä, kun tontteja valmistellaan rakennuskuntoon. Maanrakentamisessa säästyy nimittäin pitkä penni, jos koneet voivat hoitaa kaksi tonttia samalla kuljetuksella. Myös urakointisopimusten ja isompien hankintojen, kuten ikkunoiden, kohdalla voi saada parempia sopimuksia, jos tarjous pyydetään samalla kertaa useampaan kohteeseen.
Naapurisovun säilyttämiseksi rahanvaihtoa vaativista asioista kannattaa aina tehdä kirjalliset sopimukset, jotta maksuliikenne ja kulujen jakautuminen on kaikille osapuolille selkeää. Ratkaisuja kannattaa miettiä myös talon jälleenmyyntiä ajatellen: esimerkiksi yhteinen maalämpökaivo voi olla kustannustehokkaampi ratkaisu mutta saattaa aiheuttaa haasteita uusien naapurien kanssa tai uusia omistajia etsittäessä.
Rahallisen säästön lisäksi yhdessä tekeminen tarjoaa myös mahdollisuuksia kokemusten ja tietotaidon vaihtamiseen. Naapurit tulevat tutuksi jo rakentamisvaiheessa ja yhteinen agenda, oman kodin rakentaminen, luo yhteenkuuluvuuden tunteen rakennuttajien välille. Vinkit ja kokemuksetkin vaihtavat omistajaa ihan vaivihkaa, kun rakennusprojekteista keskustellaan.