Lammin uusi seurakuntatalo rakentui poikkeuksellisen tehokkaalla
projektinjohtomallilla, jossa valtaosa urakoitsijoista oli lammilaisia. Runkorakentamiseen tarvittavat harkotkin haettiin vain kilometrin päästä Lammin Betonin tehtaalta.
– Innostunutta ihailua, kuvaa Lammin seurakunnan kirkkoherra Heli Ulvinen kuntalaisten
reaktiota uudesta seurakuntatalosta. – Ulkoasua kommentoitiin jo rakennusvaiheessa: miten hyvän näköinen ja sointuu hyvin maisemaan, Ulvinen jatkaa.
Tähän on helppo yhtyä. Rakennuksen julkisivut on muurattu Tiilerin tummilla, käsinlyödyillä tiilillä. Harjakattoinen, kulmikas, U-muotoinen rakennus sopii hyvin viereiseen siunauskappeliin sekä heijastelee Lammin 1400-luvulta olevan harmaakivikirkon henkeä.
Rakennuksen sijoitus onkin hyvin luonteva: se rakennettiin entisen pappilan paikalle. Nyt vieressä oleva vanha seurakuntatalo odottaa purkamista. Sen tilat eivät enää vastanneet nykyisiä tarpeita, talotekniikka oli uusimisen tarpeessa ja sisäilman kanssakin oli ongelmia.
– Uuden seurakuntatalon tilojen suunnittelun yhtenä lähtökohtana olivat muuntojoustavuus ja tilojen yhteiskäyttö. Esimerkiksi seurakuntasali saadaan jaettua siirtoseinillä kolmeksi eri tilaksi, kertoo projektipäällikkö Hannu Fagerlund Hämeenlinnan seurakuntayhtymästä.
– Saimme valoisat ja monikäyttöiset tilat, joita seurakuntalaiset voivat hyödyntää myös omissa perhejuhlissaan, Ulvinen toteaa. Kynnys on haluttu tehdä kaikille käyttäjille
mahdollisimman matalaksi. Rakennus on luonnollisesti esteetön, mutta seurakunta halusi sille myös tuttavallisemman nimen. Seurakuntalaisille järjestetyn nimikilpailun perusteella rakennuksesta tuli Katariinan tupa.
Isot ikkunat tuovat seurakuntasaliin valoa ja liittävät rakennuksen ympäröivään maisemaan ja luontoon.
Paikalliset voimat liikkeelle
Hannu Fagerlundin rooli seurakuntatalon rakennushankkeen projektipäällikkönä oli muiden osallisten mukaan ”erittäin keskeinen ja vaativa”. Fagerlund veti hanketta vastaten niin projektinjohdosta, rakennesuunnittelusta, rakennuttamisesta kuin työmaan valvonnasta.
Tammikuussa 2024 vietettiin Katariinan tuvan käyttöön siunaamisen juhlaa. Hannu Fagerlund kertoi tilaisuudessa pitämässään puheessa hänellä olleen projektiin lähtiessään ajatus ja toive siitä, että ”voitaisiin vieläkin rakentaa niin, että kylänväki kokoontuu yhteen ja rakentaisi oman seurakuntansa tuvan”.
Tämä ajatus oli pohjana sille, että rakennus päätettiin toteuttaa projektinjohtourakkana. Samoin kävi toteen paikallisten urakoitsijoiden ja materiaalin valmistajien hyödyntäminen.
– Noin sata urakoitsijaa ja toimittajaa oli suorassa sopimussuhteessa rakennuttajaan. Urakoitsijoista noin 70 prosenttia oli Lammilta ja 95 prosenttia Hämeestä. Ja kaikki normaalin kilpailutuksen kautta, Fagerlund korostaa. – Katariinan tuvan rakentaminen on siis ollut myös paikallisesti hyvin merkittävä työllistäjä, Ulvinen huomauttaa.
Poikkeuksellista sitoutumista
Jopa arkkitehti löytyi läheltä. – Rakennus luokiteltiin arkkitehtisuunnittelultaan poikkeuksellisen vaativaksi. Suunnittelijalla tuli olla sekä kova pätevyys että referenssejä kirkollisesta rakentamisesta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Hämeenlinnan arkkitehtitoimistoista kolme täytti vaatimukset. Pyysimme tarjoukset ja valituksi tuli Arkkitehtuuri Oy Lehtinen Miettunen. Valinnan jälkeen kävi ilmi, että pääsuunnittelija Sakari Miettinen on itse lammilainen ja seurakunnan jäsen, Fagerlund kertoo.
– Kaikki paikalliset tekijät ovat osoittaneet poikkeuksellista sitoutumista, ja työn sekä tuotteiden laatu on ollut erinomaista. Koko projektin aikana on pitänyt tehdä vain yksi pieni reklamaatio, Fagerlund toteaa.
Lammin harkot haettiin naapurista
Tiilien ja harkkojen logistiikka työmaille on aina sujuvaa, koska ne toimitetaan kappaletavarana sovitussa aikataulussa ilman työmaalla tapahtuvaa varastointia. Lammin seurakuntatalon työmaalla tarvittavien harkkojen toimitus hoitui vieläkin tehokkaammin.
– Aamulla soitimme Lammin Betonille, mitä harkkoja seuraavaksi tarvitaan ja kuorma oli valmis haettavaksi puoleen päivään mennessä, Fagerlund kertoo. Tilauksien koko vaihteli muutamasta lavasta hyvinkin suuriin määriin. Pääasiallisena harkkona oli Kuorikivi KK400 rapatun pinnan takana ja sen lisäksi käytettiin erikokoisia muottiharkkoja kuten MH150, MH200, MH250, MH300 tiilisen julkisivun takana sekä LL400-lämpökiviä sokkelissa.
Runkorakenteessa käytettiin Lammin Betonin kolmea eri kivituotetta: kuorikivi-, eriste- ja muottiharkkoja sekä perustuksissa Lammi Tassu -anturamuotteja.
Harkkoladonnan ja -valut sekä ison osan muista seurakuntatalon runko- ja sisätöistä teki kaksi paikallista urakoitsijaa, Rakennus Kerttula Oy ja MTT-Palvelut Oy. Tiilimuuraustyöt puolestaan hoiti lahtelainen Muuraus Ässä Oy.
– Rakennuksessa on kulmaa kulman perään, yhteensä 48. Valuharkkorakennetta on 300 metriä ja harkkoja keskimäärin 20 varvissa. Urakoitsijoilla on todella pitkä kokemus harkkorakentamisesta, mikä oli ehdoton edellytys onnistuneen lopputuloksen kannalta, Fagerlund kertoo.
Kestävät materiaalit
Ulvisen ja Fagerlundin mukaan seurakuntataloon haluttiin terveellisiä, turvallisia, kestäviä ja maanläheisiä materiaaleja. Harkko- ja tiilirakentaminen täyttivät nämä vaatimukset.
– Rakennus on nykyisiä vaatimuksia energiatehokkaampi. Maanalaisissa rakenteissa ja
seinissä ei ole orgaanisia eristeitä. Yläpohjassa on käytetty selluvillaa, joka reagoi hyvin kosteusvaihteluihin.
– Työmaalla olimme tarkkoja kosteuden hallinnan suhteen. Pihalla varastoitiin hetkeksi vain kiviä ja ristikoita. Tavaraa tuotiin täsmätoimituksina rahtikonteissa, joissa niitä myös säilytettiin.
– Rakennusmateriaalien kestävyydestä puhutaan nykyään paljon, mikä onkin ihan oikein. Kuitenkin eri vertailuissa kiviainesten laskennallista mallia vähätellään. Kivi on kuitenkin kestävämpää kuin orgaaniset materiaalit, Fagerlund toteaa.
Urakkamuoto piti kustannukset kurissa – kiitos tiimille
Lammin seurakuntatalon urakan kustannusarvio oli noin 3,5 miljoonaa euroa. Projektipäällikkö Hannu Fagerlundin mukaan se tullaan alittamaan noin kymmenellä prosentilla. Siitä huolimatta, että rakennusmateriaalien hinnat nousivat reippaasti rakentamisen aikana.
Fagerlundin mukaan urakkamalli eli projektinjohtourakka mahdollisti kustannusten hallinnan.
– Kun yhdellä ihmisellä on päävastuu hankkeen suunnittelusta, hallinnasta ja
toteutuksesta, se on minun mielestäni etu eikä ristiriita. Tietysti pitää olla tähän malliin sopivan kokoinen projekti.
– Suomessa on hyvin vähän projektinjohtourakoinnin osaajia, jotka pystyvät
hallitsemaan koko hankkeen. Se on koko rakennusalan ongelma. Kun hankkeen
omistaja ostaa suoraan palvelun tai tuotteen, se ei kierrä aliurakoitsijoiden kautta.
Jos urakassa on aliurakoitsijoita neljänteen ketjuun asti ja niistä jokainen pyrkii 12 prosentin katteeseen, mitä se tarkoittaa tilaajan ja loppukäyttäjän maksaman hinnan kannalta, Fagerlund kysyy.
– Tietysti pitää olla tarkkana, että projektissa täyttyvät julkishallinnon asettamat
kilpailutus- ja muut rajat. Lammin seurakuntatalo oli juuri sopivan kokoinen tähän
urakkamalliin ja yhdelle projektipäällikölle. Tiesin koko ajan, missä mennään.
– Kiitos kyllä kuuluu koko porukalle. Tämä oli kaikille iso voimanponnistus, mutta yhtälö toimi. Olen lähes 30 vuotta vetänyt rakennusprojekteja, ja Lammin hankkeessa
sitoutuminen on ollut ihan poikkeuksellista. Voisin koska tahansa aloittaa vastaavan
projektin tämän porukan kanssa uudelleen.
– Tässä projektissa on ollut vahva yhdessä tekemisen meininki. Jopa työmaan taukotila sijaitsi seurakunnan tiloissa eli luontevia kohtaamisia oli monta kertaa päivittäin, kertovat kirkkoherra Heli Ulvinen ja projektipäällikkö Hannu Fagerlund.
Lammin Uusi Seurakuntatalo, Katariinan tupa
Katariinantie 2, Lammi
- Rakennuttaja:
Hämeenlinnan seurakuntayhtymä, projektinjohtourakka - Rakennusaika:
toukokuu 2022–joulukuu 2023 - Arkkitehtisuunnittelu:
Arkkitehtuuri Oy Lehtinen Miettunen - Laajuus: noin 910 kem2
sisältäen kirkkoherranviraston, seurakuntasalin,
keittiön, henkilökunnan taukotilat
sekä kerhotiloja - Runkorakenne:
harkkorakenne: Lammi Kuorikivi®-, eriste- ja muottiharkot - Julkisivu: paikalla muurattu Tiilerin
Ruukintiili Tummanharmaa kirjava -tiili
sekä rappausta ja puupintoja - Harkkoladonta ja -valut sekä suuri
osa runko- ja sisätöistä: Rakennus
Kerttula Oy ja MTT-Palvelut Oy - Tiilimuuraus: Muuraus Ässä Oy
ALKUPERÄISJULKAISU: KIVESTÄ MUURAAMALLA 1/2024
Lue koko lehti: KM_1_2024.pdf (kivitaloinfo.fi)
TEKSTI Leena-Kaisa Simola
KUVAT Juho Kuva ja Hannu Fagerlund