Taideyliopiston uusi rakennus Mylly palkittiin vuoden 2021 Betonirakenteena yksilöllisestä ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta, jossa betonilla on näkyvä rooli yksityiskohtia myöten. Vanhan ja uuden rakennuksen välinen seinä on tehty Lammin Kuorikivi-harkoilla, johon harkkorakenne oli käytännössä ainoa realistinen ratkaisu.
– Kohteessa on poikkeuksellisen korkea kerroskorkeus. Betonielementtejä käytettäessä elementit olisivat olleet kääntökiviä ja rajallisen nostokapasiteetin takia hyvin kapeita. Suuren kerroskorkeuden takia myös seinän paikallavalaminen olisi ollut lähes mahdotonta muun muassa valupaineiden vuoksi, kertoo vastaava rakennesuunnittelija Riku Hemmilä Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:stä. Taideyliopiston Myllyssä on uutta rakentamista 10 923 m2 ja vanhaa säilytettyä 1776 m2, yhteensä 12 699 m2.
– Palkittu rakennus edustaa uudenlaista rohkeata tarkoituksenmukaisuuden arkkitehtuuria. Uusi estetiikka lähtee kestävyydestä ja siitä, että yhdellä materiaalilla, tässä tapauksessa betonilla, luodaan tilat, tekstuurit ja rakennetaan samalla runko tulevaisuuden sallivilla jänneväleillä , kiteyttää Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA, tuomariston perustelut.
Lammi Kuorikivi helppo myös suunnittelijalle
Reilut 27 metriä korkean seinän rakenne tehtiin Lammin KK 400 Kuorikivi -harkoilla.
– Se on valmiiksi eristetty, ulkokuorellinen harkko, joka täytti myös kohteessa olevat palomääräykset, Riku Hemmilä toteaa.
Hemmilän mukaan Kuorikivi on myös suunnittelijan työn kannalta helppo ratkaisu.
– Saatavilla on valmiit mitoituskäyrät oman painon ja tuulikuorman yhteisvaikutukselle. Tarvittaessa suunnittelija voi myös mitoittaa rakenteet taulukon ulkopuolisille arvoille itse tai hyödyntää harkkotoimittajan teknistä tukea. Esimerkiksi meidän kohteessamme ensimmäinen kerros on yli seitsemän metriä korkea, eikä mitoitusta saa suoraan taulukkoarvoina. Tärkeintähän oli saada tähän kohteeseen toimiva seinärakenne ja se onnistui harkoilla. Harkon käyttäminen oli myös kustannustehokkain ratkaisu verrattuna elementteihin ja paikallavaluun, Hemmilä toteaa.
Myllyssä yhdistyy uudisrakentaminen ja vanhojen suojeltujen osien peruskorjaaminen. Kuvataideakatemian päärakennuksena toimiva Mylly muodostaa saman korttelin vanhojen maamerkkirakennusten ja viereisen Teatterikorkeakoulun rakennuksen kanssa Taideyliopiston uuden Sörnäisten kampuksen, joka tuo kuvataiteen, teatterin ja tanssin yhteen kortteliin. Kohteen KVR-Urakoitsijana toimi Lujatalo Oy ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto JKMM Oy.
– Sekä peruskorjatut vanhat että uudet betonirakenteet ja -pinnat ovat rakennuksessa laajalti esillä. Valmistunut kokonaisuus on kiinnostava esimerkki kestävän, arkisen betonisen tuotantorakennuksen muuntojoustavuudesta taideopetuksen ja kulttuurin käyttöön ainakin seuraavaksi sadaksi vuodeksi, jossa uusi toiminta on nähtävissä ja koettavissa. Rakennus on helposti lähestyttävä avara julkitila näyttelytiloineen ketään pois sulkematta, mutta se tarjoaa myös yksityiset tilat taiteen tekemiselle.
Kohde on vaatinut erityisosaamista sekä uusien ja vanhojen rakenteiden että uuden tekniikan yhteensovittamista. Hankkeen suunnittelu ja johtaminen ovat olleet poikkeuksellisen haastavia kokonaisuuksia. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, korostaa tuomaristo.
Alkuperäisjulkaisut: RTT / Muuratut rakenteet -yritysryhmä / Kivitaloinfo,
Betoniteollisuus ry / Lehdistötiedote / 31.3.2022
Kuvat: Lammin Betoni Oy ja Tuomas Uusheimo