Talon perustukset
Perustus on rakennusten ja rakennelmien maata vasten tuleva osa, jolle rakennelman paino kohdistuu. Perustuksen tarkoitus on estää rakennuksen painuminen, sillä painaumat aiheuttavat halkeamia sekä perustuksiin että myös talon lattiaan ja seiniin. Käytännössä kaikilla paikalleen sijoitetuilla rakennuksilla ja rakennelmilla on perustus. Pientalot perustetaan tavallisesti maanvaraisiksi tai kalliolle. Perustusrakenteiksi luetaan yleensä rakennuksen alimman alapohjan tason alapuoliset kantavat rakenteet.
Perustus voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Perustamistavat voidaan jakaa matalaperustuksiin, tuulettuviin perustuksiin, syväperustuksiin, pilariperustuksiin ja kellarillisiin perustuksiin. Perustustavan valinta, suunnittelu ja toteutus ovat teknisesti rakennushankkeen jopa tärkein vaihe. Perustuksen on jaettava rakennuksen paino riittävän laajalle alalle, jotta maa perustuksen alla ei petä.
Maaperän kantavuus ratkaisee perustustyypin valinnan
Perustuksen on kestettävä rakennuksen aiheuttama rasitus vuodenajoista ja vuosien kulumisesta riippumatta, sillä sen korjaaminen on yleensä mahdotonta tai erittäin vaikeaa. Siksi rakennelman perustus määrittääkin usein rakennuksen eliniän. Jos omakotitalon rakennuspaikka ei olisikaan maaperältään ihanteellinen, voidaan massanvaihdolla maapohja tehdä rakentamiskelpoiseksi. Massanvaihto on yleensä rakentamisen kokonaiskustannuksista vain noin 1-3%, joten se on usein kannattavaa toteuttaa maapohjan niin edellyttäessä.
Pohja-/maaperätutkimus
Maaperätutkimuksella todetaan pohjan kantavuus, jonka perusteella kohteen rakennesuunnittelija päättää tontille parhaiten sopivan perustusratkaisun. Myös pohjaveden yläpinnan korkeusasema ja maaperän radonpitoisuus on syytä selvittää.
Antura- ja sokkeliperustukset
Antura- ja sokkeliperustuksessa antura jakaa sokkelille tulevan rakennuksen kuorman laajemmalle alueelle, jotta perustuksen alla olevaan maaperään kohdistuva paine ei kasvaisi liian suureksi. Anturaperustusta käytetään matalaperustuksissa, kellariperustuksissa ja tuulettuvissa alapohjissa. Mikäli perustustyyppinä on tuulettuva alapohja, sokkeliin jätetään tuuletusaukkoja, jotta maaperästä tuleva kosteus ja radioaktiivinen radonkaasu eivät kulkeutuisi talon rakenteisiin. Tällaista tuulettuvaa alapohjaa kutsutaan myös nimellä rossipohja. Olipa käytettävä perustustyyppi mikä tahansa, tulee sokkelin ja alapohjalaatan liitoskohtaan asentaa rakennusvaiheessa radonkatko.
Lue lisää anturaperustuksesta »
Lue lisää sokkeliperustuksista »
Pilariperustus
Mikäli rakennuksen kuormat eivät ole suuria, voidaan perustus toteuttaa myös pilariperustuksena. Valetuilla teräsbetonipilareilla perustuksesta saadaan painumaton ja vahva. Pilariperustuksella on suuri kantokyky ja kestävyys. Pilariperustus on tehokkain tapa tuulettaa pois maaperästä tuleva kosteus ja radonkaasu – rakennus tulee sen päälle, irti maanpinnasta. Usein pilariperustusta käytetään kesämökkien, loma-asuntojen, terassien ja parvekkeiden perustuksena.
Tarjoamme pilariperustukseen anturamuotit », sekä kolme erilaista pilariharkkotyyppiä »
Kellariperustus
Asuintalojen alle voidaan usein rakentaa myös täyskorkea kellaritila, joka toimii paitsi perustuksena, myös asuin- ja varastotilana.
Lue lisää kellariperustuksesta »
Reunavahvistettu laatta
Jos maaperän kantavuus on ainoastaan kohtalainen, voidaan myös käyttää reunavahvistettua laattaa. Siinä maaperään kohdistuva rasitus jakautuu koko pohjalaatan alueelle, ja reunat vahvistetaan kantamaan seinistä tulevia kuormia sekä antamaan laatan reunalle riittävä korkeus. Reunavahvistettua laattaa voidaan käyttää myös silloin, kun ei haluta kaivaa kovin syvälle, esimerkiksi kovaan maaperään.
Perustuksia täydentävät rakenteet
Teknisen toimivuuden vuoksi tärkeä osa perustusta on sen routa- ja vesieristys. Perustukset joko ulotetaan maapohjan läpi aina roudattomaan syvyyteen asti, tai perustusten alle tehdään tarkoituksenmukainen routaeristys pitämään estämään roudan pääsy perustusten alle. Liika kosteus johdetaan pois rakennuspohjasta käyttämällä vettä läpäiseviä maalajeja, johtamalla pintavedet pois rakennuksesta, sekä käyttämällä salaojitusta. Näiden lisäksi perustuksiin tai perustusten ja niiden yläpuolisten rakenteiden väliin tarvitaan yleensä ulkopuolinen vesieristys. Sillä estetään maaperän kosteuden imeytyminen rakenteisiin ja vältetään riski kosteus-, home-, laho- ja muiden vaurioiden syntymisestä.