Pitkien perinteiden harkkorakentaminen

Ensimmäiset betoniset harkot on valmistettu Suomessa jo 1940-luvulla. Betoniharkkoja käytettiin alkuun erityisesti maatalous- ja pienteollisuusrakentamisessa. Lammilla betoniharkkoja on valmistettu 60-luvulta lähtien. Lammi onkin yksi ensimmäisistä kotimaisista harkkovalmistajista.

Markkinoilla olevat harkot voidaan jakaa kahdenlaisiin tuotteisiin: valuharkkoihin, joista puhutaan yleisesti myös muottiharkkoina, sekä muurattaviin harkkoihin. Muurauksessa käytettäviä kevytsoraharkkoja on valmistettu 1950-luvulta lähtien ja ne tunnetaan puhekielessä lecaharkkona.

Valettava harkko

Ladottavat ja valettavat muottiharkot toimivat rakentamisen aikana nimensä mukaisesti muotteina. Ontelolliset valubetoniharkot ladotaan päällekkäin ilman laastia kuivaladontana. Ladonnan yhteydessä rakenteeseen asennetaan betoniteräkset, jotka toimivat veto- ja kutistumateräksinä ja joilla lujitetaan rakennetta. Ladonnan jälkeen harkkojen onteloihin voidaan asentaa tarvittavat sähköputkitukset ja -rasiat, sekä vesiputket ja hanakulmat. Myös keskuspölynimurin putket ja pystysuuntaiset viemäriputket voidaan asentaa onteloihin. Kun tarvittava talotekniikka asennetaan rakenteeseen ennen valua, vältytään seinän työläältä urittamiselta kulmahiomakoneella.

Raudoituksen ja talotekniikan asentamisen jälkeen harkkojen ontelot valetaan täyteen notkealla valubetonilla. Valu suoritetaan pumppuvaluna suoraan betoniautosta, jolloin itse valutapahtuma on nopea toteuttaa. Muottiharkot ja valettu, hyvin tiivistetty betoni muodostavat yhtenäisen ja saumattoman täysbetoniseinän. Valuharkkoja valmistetaan sekä eristettyinä että eristämättöminä. Eristeharkko koostuu tyypillisesti EPS-eristeestä, johon on molemmin puolin kiinnitetty ontelolliset harkkokuoret.

Muurattava harkko

Muurausharkkoja ei valeta, vaan ne kiinnitetään toisiinsa muurauslaastin avulla. Myös muurausharkkoja valmistetaan betonista, mutta usein käytetään kevytsoraharkkoja eli lecaharkkoja. Muurattavilla ja valettavilla harkoilla on paljon eroja sekä käytön että lopputuloksen suhteen. Olemme koonneet muurattavan kevytsoraharkon ja valuharkon eroja omalle sivulleen:

Lue lisää: kevytsoraharkot ja valuharkot »

Yksi harkko, monta käyttökohdetta

Harkoista tehdään erilaisia perustuksia, kellarikerroksia ja kantavia tai ei-kantavia seinärakenteita. Harkoista tehdään myös kokonaisia kivitaloja, autotalleja sekä maatalouden ja teollisuuden kohteita, kuten halleja, varastoja, ja viljasiiloja.

Myös väliseinät tehdään entistä useammin betonisina harkkorakenteina. Kivisissä väliseinissä hyvinä puolina ovat ääneneristävyys, palamattomuus ja kosteusturvallisuus. Puurakenteisiin levyseiniin verrattuna harkkoseinät ovat huomattavasti riskittömämpiä kosteuden suhteen. Kivisiä seiniä käytetään usein myös puutaloissa kosteiden tilojen seinämateriaalina.

Kiviseen seinään helppo tehdä myös raskaiden kalusteiden kiinnitykset, kuten saunan lauteet, kylpyhuoneiden kalusteet sekä keittiöiden kaapit ja tasot.

Harkot korjausrakentamisessa

Uudisrakentamisen rinnalla yksi merkittävimmistä harkkojen käyttöalueista on korjausrakentaminen. Suosioon vaikuttaa harkkojen käsiteltävyys, koska   korjausrakentamiskohteissa ei usein ole tilaa isojen ja raskaiden betonielementtien käsittelyyn.

Tyypillisesti korjausrakentamiskohteissa harkkoja käytetään hissikuiluihin, uusien kantavien tai ei-kantavien seinien rakentamiseen, talotekniikan kanaviin tai kotelointeihin sekä rakennuksen ulkopuolisiin laajennusosiin.

Ääneneristävyyden ja palamattomuuden takia myös teknisten tilojen, häkkivarastojen sekä väestönsuojien seinärakenteet toteutetaan usein valettavina harkkorakenteina.

Lue lisää: Esimerkit ja referenssit valuharkkojen käyttökohteista »