Unelma järven rannalla
teksti Jutta Rissanen kuvat Paula Osenius
Kun pariskunta saapui ensimmäisen kerran tälle tontille, se oli pajukon täyttämä ryteikkö. Nyt rantatontille on rakennettu kaikki toiveet täyttävä kivitalokoti, onpa siinä samassa se haaveiltu kesämökkikin.
Tämän kodin tarina sai alkunsa klassisesti. Lapset varttuivat ja muuttivat pois kotoa,
jonka seurauksena myös vanhemmat kaipasivat muutosta asumiseensa. Pariskunnan toiveissa oli huolettomampaa asumista ja elämästä nauttimista muutoinkin kuin pihatöitä tehden.
– Leikimme ensin ajatuksella, että ostaisimme kesäasunnon ja kaupunkiasunnon. Ajatuksena oli, että asuisimme siellä mökillä lämpiminä vuodenaikoina ja talvisin kaupungissa. Lopulta totesimme, ettei se ole meidän juttumme – emme ole kumpikaan aiemmin edes omistaneet kesämökkiä.
Sopivinta ratkaisua pohtiessa meni lähes kaksi vuotta. Lopulta ryhdyttiin etsimään omakotitalotonttia järven rannalta. Erittäin potentiaalinen kohde löytyi 15 minuutin ajomatkan päässä Lahden keskustasta. Kauniin luonnon keskellä sijaitseva uusi asuinalue oli kaavoitettu omakotitonteille ja sen infra oli rakennettu jo valmiiksi. Täällä oli myytävänä alueen paras tontti omistajien muuttuneiden suunnitelmien vuoksi.
Alueen paras tontti
Tarjolla oleva tontti oli osa niemenkärkeä ja edessä avautui järven selkä. Tuossa vaiheessa paikka oli pusikoitunut, joten rannan tilaa ei pystytty tarkoin heti määrittämään. Koska tämä oli pariskunnan kolmas talon rakennusprojekti, heillä oli melko tarkkaan tiedossa, mitä he toivovat asumiseltaan. Yksi tärkeimmistä oli nauttia tontin suomista ainutlaatuisista näkymistä.
Arkkitehdiksi valikoitui Virve Rosberg ja tontille haluttiin rakennuttaa Lammi Kivitalo -koti, sekä reilunkokoinen, harkkorakenteinen rantasauna. Lammi Kivitalossa pariskuntaa viehätti etenkin sen arvokkuus, laadukkuus ja pitkä elinkaari.
– Vaikka aluksi haaveilimme yhteen tasoon rakennetusta talosta, päädyimme nopeasti kaksikerroksiseen ratkaisuun. Sillä tapaa saimme lähes kaikkiin asuintiloihin järvimaiseman.
Tontti oli muodoltaan rantaa kohti voimakkaasti levenevä, mikä määräsi myös rakentamisjärjestyksen. Se oli järkevintä aloittaa rannasta tietä kohti edeten.
Näkymien määrittämä huonejärjestys
Pariskunnalla oli selkeät toiveet siitä, minkälaisen kodin he haluavat. Yläkerrasta tehtiin yksityinen, siellä sijaitsee pariskunnan makuuhuone, vaatehuoneet ja kylpytilat. Alakerta on lähes kokonaan avotilaa, täältä ikkunanäkymät avautuvat järven suuntaan. Oikeastaan vain vierasmakuuhuone on etupihan puolella.
– Lattiarajasta alkavat korkeat ikkunat olivat ehdoton toiveemme! Tätä näkymää emme halunneet hukata. Jokaisen huoneen kohdalla pohdittiin myös parasta mahdollista toiminnallisuutta.
Suunnitteluvaiheessa pohdittiin tarkoin kodin yleisilmettä. Etenkään avotilasta ei haluttu tehdä seinälinjoiltaan suoraa, siksipä alakerran seinissä on syvennyksiä ja tilassa leikitellään eri sisäkaton korkeuksilla. Keittiön alas laskettua kattoa kiertää lipat, joiden taakse piilotettiin epäsuoraa valaistusta.
– Takalla on tärkeä rooli luonnollisena tilanjakana. Muutoin alakerta olisi ollut liian suora ja tylsä.
Kodin tyyli on skandinaavinen, lisää ideoita sisätilojen tyyliin on napattu ulkomaan matkoilta hotelleista ja lehdistä.
– Lattioiksi kaikkialle kotiin asennettiin 100 x 100 cm suurlaatat, perinteisten listojen sijaan halusimme laattalistat. Ainoastaan yläkerran makuuhuoneessa on kokolattiamatto.
Energiaälykäs koti
Kun kaksi aiempaa kotia olivat pariskunnan itsensä tekemiä, päätettiin rakentaminen tällä kertaa pääosin ulkoistaa. Aikaa rakennusprojektiin meni kaikkiaan kauhan maahan laskusta sisään muuttoon 11 kuukautta.
– Meidän työmme oli toimia lähinnä projektinvetäjänä ja hoitaa työmaatrafiikki, sekä hankinnat. Toki kävimme joka päivä täällä siivoamassa ja teimme esimerkiksi kalusteasennukset itse.
Jo talon rakennusmateriaalia valitessa otettiin huomioon energiatehokkuus. Laadukkaista harkoista hyvin rakennettu kivitalo tiedetään energiaälykkääksi valinnaksi, sillä siinä ei ole lämpövuotoja.
– Kotimme tiiveys mitattiin ja tulos oli parhain mahdollinen. Lämmitysmuotona meillä on maalämpö, johon on yhdistetty maaviileä. Monipuolisen kotiautomaation lisäksi olemme panostaneet valaistukseen, valonlähteitä talossa on lähemmäksi 200.
– Tontillamme on kaikkiaan kolme rakennusta autotalli mukaan lukien, yhteensä niissä on lämpimiä neliöitä 280. Sähkönkulutus on kuitenkin kovin maltillinen, vain 14 000 kWh vuodessa. Siitäkin huolimatta, että rantasaunamme kiuas on sähkökäyttöinen ja saunomme kesäkuukausina keskimäärin 5 kertaa viikossa.
Harkkorakenteinen sauna
Rakentamalla hieman kauemmas keskustan liepeiltä, pariskunta sai samalla kertaa kodin ohella kesämökin järven rannalta.
– Rantasauna on meidän kesämökkimme! Se rakennettiin harkoista, mutta viimeisteltiin mustalla lautaverhoilulla. Näin se maastoutuu paremmin ympäristöönsä.
Kovassa käytössä oleva sauna on merkityksellinen, sen lauteilla puidaan päivän tapahtumat ja rentoudutaan pitkään lempeissä löylyissä. Välillä pulahdetaan järveen ja jatketaan löylyttelyä.
Talon ja saunan välille on rakennettu viihtyisä terassialue, jossa grillataan ja istuskellaan kesäiltoina.
– Meillä käy paljon vieraita. Istumme ystävien kanssa sisällä pöydän ääressä tai ulkona terassilla, nautimme hyvästä ruoasta ja jaloista juomista.
– Yhtä parasta paikkaa kodissa on oikeastaan mahdotonta valita, sillä kokonaisuus onnistui täydellisesti.
Artikkeli julkaistu alun perin Talo 3/2024 -lehdessä.
Lisää kohteen (kohde nro 74) kuvia löydät Talogalleriastamme.